Backstage Depo
Riga 28.11
Reissuun lähdettiin pirteänä ajoissa klo 4.30. Ja niinhän siinä kävi että myöhästyttiin laivasta. No, lähteehän noita aina seuraavia. Sataman kaffeteriassa notkutut pari tuntia olisi tietysti voinut käyttää vaikka nukkumiseen, mutta reitti tuli käytyä läpi huolellisesti, kun oli aikaa. Yksi matkan varrelle suunniteltu haastattelu piti perua. Haastattelu hoidetaan sitten sähköpostilla jälkikäteen.
Tallinnassa päästiinkin heti tien päälle ilman virkavallan ahdistelua. Tuulispäänä kohti Via Balticaa, joka oli hyvässä kunnossa ja kiesi kiisi paikoitellen (suotuisissa olosuhteissa) jopa 110 km/h. Kerran pysähdyimme huoltoasemalla juomassa automaattikahvit jäätelötiskin päällä, koska pöytiä ei ollut. Seuraava stoppi olikin sitten Rigassa, josta keikkamesta ei löydy ihan yhtä helposti kuin esim. Ikaalisista. Ostettiin vanhanajan Tom Tom eli kartta ja johan oli tiet auki. Paitsi vanhaan kaupunkiin, jonne oli asennettu ilkeä portti. Noh, Henkkahan ajeli taksin perässä nopeasti portista ja vartioita karkuun. Keikkapaikalla odotteli sitten yrmeäilmeinen vartija. joka pyysi isoa summaa rahaa ja auton siirtoa välittömästi. Kun ei rahaa vartijalle annettu, uhkasi hän palata poliisin kera. Roudasimme kamat ja odottelimme poliisia, pidätystä ja komennusta Siperiaan.
Keikkapaikka oli keskikokoinen. Ylhäällä oli ruokailutilat, alhaalla soittotila. Paikalla oli kitara- ja bassovahvistimet sekä rummut. Ei uusinta uutta, mutta kalvot oli ehjät ja vahvistimistakin kuului riittävällä äänenpaineella raps raps. Sound check saatiin tehdä kaikessa rauhassa ja vedettiinkin jotain neljä rallia. Sitten siirryimme yläkertaan, jossa saimme ruokaa ja tärkeitä punaisia kiekkoja, joilla sai lunastaa virvokkeita tiskiltä. Ruoka oli oikein maistuvaa sisältäen lihaa ja riisiä. Syömisen lomassa teimme kaksi haastattelua paikallisiin lehtiin ja kuvatkin räpsittiin siinä sivussa.
Yhdistetyn haastattelu-ruokailuhetken jälkeen paikallinen kello näytti, että oli aika soittaa. Pari paikallista bändiä oli lämmittänyt lauteet ja yleisön, jota oli paikalla sankoin joukoin. Siirryimme bäkkärin ahtauteen laittamaan keikkakuteet päälle ja korvat (korvamonitorit) päähän. Tutusti Pain alkuun ja Falling to Pieces heti perään. Keikalla äidyttiin kovaan moshaukseen, jonka seurauksena allekirjoittaneen korvamonitorit lähti päästä kahteen kertaan ja Piritalta irtosi korvakorut Klasun basson viritystappeihin. Rempseätä menoo, kerta kaikkiaan. Keikan jälkeen myytiin levyjä ja nautittiin virvokkeita.
Ilmeni pieniä logistisia ongelmia roudauksessa, jäi nimittäin yksi case (joka sisälsi piuhat,mikit ja korvamonitori romppeet) lastaamatta autoon. Sen sijaan lastasimme autoon pari lämppäribändin kitaraa ja tästähän syntyi pientä selkkausta. No mutta hostelliin pääsimme kuitenkin suuremmitta ongelmitta. Itse en matkasta muista mitään. Miten lie tuli uni autossa noin nopeasti silmään. Varmaan jet lang, aikaero, matkaväsymys ja ehkä paikallisella oluella oli myös osuutta asiaan. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin. Niin ja muuten, ”vartija” osoittautui jonkin sortin koijariksi, eikä hän ikinä saapunut paikalle poliisin kanssa.
----
English version soon...and more days & pics =)
No comments:
Post a Comment